Hyvinkään Sanomat 11. 01.1999

Uuden Kalevalan juhlavuoden

suurnäyttely avattiin Riihimäellä

Uutta ja vanhaa taidetta Petroskoista

Sisko Liukka



Elias Lönnrotin julkaisema Uusi Kalevala täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Juhlan kunniaksi Riihimäen Taidemuseossa avattiin sunnuntaina petroskoilaisen taiteilijan Vladimir Fominin Kalevala-aiheisten maalausten näyttely. Sen lisäksi Riihimäen kirjastossa on esillä Petroskoin Taidemuseosta lainattua uutta ja vanhaa Kalevala-grafiikkaa.

Venäjän Karjalassa Kalevala näkyy taiteessa varsin laajasti. Petroskoin Taidemuseo on kerännyt Kalevala-aiheisia teoksia jo yli 40 vuoden ajan, ja Suomen kansalliseepos inspiroi myös nykytaiteilijoita.

Muinaiset kulttuurit kiehtovat

35-vuotias Vladimir Fomin on maalannut Kalevala-aihetta jo runsaan kolmen vuoden ajan; sitä ennen hän perehtyi teemaan lukemalla eepoksen tekstejä moneen kertaan ja hiomalla tekniikkaa.

- Kalevala on muinaiseepos, ja olen aina ollut kiinnostunut muinaisista kulttuureista. Mutta halusin kuvittaa aiheita nykyaikaisella tyylillä, Fomin kertoo.

Hän on alunperin opiskellut taidekultasepäksi, mutta opiskeli myöhemmin perinteistä venäläistä kansantaidetta alan mestareiden opissa Keski-Venäjällä.

Siperiassa syntynyt Fomin on asunut Petroskoissa vuodesta 1992 lähtien. Hänellä on ollut useita näyttelyjä kotimaansa ohella myös ulkomailla, muun muassa USA: ssa, Ranskassa ja Saksassa, jossa hänen teoksistaan on julkaistu postikorttisarja. Vuonna 1995 hän voitti Kanadassa pidetyn tietokonetaiteen kilpailun, johon osallistui 7500 kilpailijaa.

Vepsäläisestä tyylistä vaikutteita

Vladimir Fomin on kehittänyt omaperäisen, värikkään ja tarkan yksityiskohtaisen maalaustyylinsä perinteisen venäläisen lubok-tyylin pohjalta.

Samankaltaisia piirteitä löytyy hänen mukaansa myös monien muiden kansojen perinteistä, esimerkiksi Latinalaisesta Amerikasta tai Keski-Euroopasta.

Omaa tyyliään rikastuttamaan Fomin kertoo ottaneensa vaikutteita muun muassa vepsäläisestä ns. röntgentyylistä, jossa kuvataan ihmiset ja eläimet luita ja sisäelimiä myöten.

Kalevalan hahmoista Vladimir Fomin pitää eniten Lemminkäisestä, koska hän on ihminen eikä jumala, kuten Väinämöinen.

Venäläistaiteilijaa kiehtoo erityisesti Kalevalan kertomus maailman ja kosmoksen synnystä.

Hänen värikkäitä teoksiaan on esillä tässä näyttelyssä kaikkiaan 55.

Samassa tilassa on neljä Kalevala-aiheista pienoisveistosta inkeriläiseltä kuvanveistäjältä

Valter Soinilta.

Kalevalaa juhlitaan Karjalassa

Petroskoin taidemuseon johtaja Natalia Vavilova kuvaa johtamaansa museota uniikkimuseoksi.

- Meillä on erittäin laaja kokoelma, monta sataa Kalevala-aiheista grafiikkatyötä, joita olemme keränneet eri taiteilijoilta yli 40 vuoden ajan. Kalevala-teosten pysyvä näyttely on hyvin oleellinen osa museossa.

- Kalevala on aihe, joka inspiroi monia taiteilijoita, erityisesti karjalaisia. Ja nuoretkin ovat hyvin kiinnostuneita Kalevalasta. Petroskoin Taidemuseossa taiteentutkijana työskentelevä Serafima Poljakova on tehnyt päätutkimuksensa Kalevalasta, ja museon taidekasvatusopettaja Anita Dunkers pitää Kalevalasta esitelmiä eri-ikäisille lapsille myös Suomessa.

- Kalevala on saanut Karjalassa niin suuren suosion, että meillä on joka vuosi lapsille taidekilpailu, jonka teemana on "lapset kuvittavat Kalevalaa", taidemuseon johtaja Natalia Vavilova kertoo.

- Ja aina helmikuussa me juhlimme Kalevalaa.

Riihimäen kaupunginkirjastossa on esillä Petroskoista lainattua uutta ja vanhaa grafiikkaa kaikkiaan kahdeksalta taiteilijalta.