Metsälehti 12.10.1995

Nainen on sudesta, mies kurjesta

Mikko Häyrynen



Vepsäläistarinan mukaan nainen luotiin sudesta, mies kurjesta. Suomen Metsästymuseossa esillä oleva Vladimir Fominin luboktaide kertoo ugrilaisia tarinoita.

Fomin on koulutukseltaan kultaseppä, ja hän on ensimmäisenä soveltanut maalaustaiteeseen tyylisuuntaa nimeltä lubok, joka on Suomessa huonosti tunnettua pohjoisvenäläistä kansantaidetta. Sille on tyypillistä kirkkaat värit ja myös vaikutteet ikonimaalaustaiteesta.

Fomin on ottanut vaikutteita myös useista tämän vuosisadan moderneista taidesuuntauksista, ja lopputulos on omintakeisen räiskyvä.

Kansallisuudeltaan venäläinen Fomin on kotoisin Siperian Tomskista, hanti-mansi -seudulta, mutta muuttanut lännen tuntumaan Petroskoihin, vepsäläiskulttuurin tuntumaan.

Ugrilaisilla mailla asustaminen ja alkuperäisväestön mytologian opiskelu näkyy Fominin taiteessa, maalauksissa on vesilinnun kansan ikimuistoisia tarinoita. Tosin lienee kyseenalaista omia kalevalaista sotkanmunaoppia - maailman syntyä vesilinnun munasta - pelkästään suomensukuisten kansojen yhteiseksi alkutarinaksi. Vesilinnusta kerrotaan myös Pohjois-Amerikan intiaanien luomistarinoissa.

Fominin mukaan taiteilijan asema Venäjällä ei ylipäätään ole kehuttava. Minkäänlaista apurahasysteemiä ei ole, ja tavallisilla ihmisillä ei ole varaa taiteeseen. Elämisen ehto on myydä länteen tai Moskovan uusrikkaille, jotka keräävät suuria taidekokoelmia, kuten talousvaikuttajat kautta aikojen. Myös Suomen näyttely on myyntinäyttely.