CARELIA 01.02.2007

Taiteilija Vladimir Fomin

Robert Kolomainen

Lahiaikoina on odotettavissa Karjalan tasavallalle ja Scandinavia–kustantamolle merkittava tapahtuma. Venajan federaation Helsingin–suurlahetyston yhteydessa toimivassa Tiede– ja kulttuurikeskuksessa pidetaan karjalais–suomalaisen Kalevala–eepoksen uuden venalaisen painoksen julkistamistilaisuus. Paitsi etta tama kirja edustaa Scandinavia–kustantamon tuotantoa parhaimmillaan, se taydentaa ansiokkaasti pitkaa Kalevalan painosten sarjaa. Kirja erottuu edukseen korkea-tasoisen painoasunsa ja kuvituksensa ansiosta. Venajan ulkoministerio ja Venajan federaation Helsingin–suurlahetysto ovat kannattaneet Karjalan tasavallan paamiehen aloitetta Kalevalan julkistamistilaisuuden pitamisesta Suomessa. Se tapahtuu Suomen paakaupungissa Kansainvalisena Kalevalan paivana 28. helmikuuta 2007. Tilaisuuteen osallistuu Karjalan nayttelijoita ja kultturihenkiloita. On suunniteltu myos taiteilija Vladimir Fominin toiden nayttely.

Maa, jonka kansallista kulttuurikehitysta tama symboloi, on jo kauan sitten tunnustanut Vladimir Fominin Kalevala–aiheisen taulusarjan ainutlaatuiseksi. "Kalevalaisilla" kankaillaan tunnustusta saavuttaneen suomalaisen klassikon Akseli Gallen–Kallelan laakerit eivat ole antaneet rauhaa sadoille taiteilijoille Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. mutta nimenomaan venalainen taiteilija Vladimir Fomin on lisannyt Suomen folkloreperinnon mainetta noin sadalla graafisella tyollaan ja oljyvarimaalauksellaan.

Hanen yksityisnayttelynsa Pohjoismaiden museoissa kuuluivat merkittavana osana eepoksen taydellisen painoksen ilmestymisen 150–vuotispaivan viettoon. Pelkastaan vuosina 1999—2002 vertojaan hakevan nayttelykiertueen aikana Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ja myohemmin hanen Kalevala–sarjaansa tutustui yli 50 000 katsojaa. Sarja ei ole koskaan ollut naytteilla Karjalassa, vaikka seudustamme tuli Lonnrotille runouden mekka, muinaissuomalaisen todellisuuden "elava" museo. Vladimir Fomin on kotoisin Siperiasta, Tomskin kaupungista, jossa han syntyi vuonna 1963. Han saapui Petroskoihin vuonna 1992 ja on maalannut muutaman kalevalaiseen runoseutuun liittyvan sarjan.

Skandinavia–kustantamon valmisteleman Kalevalan ilmestyessa nyt painosta karjalaiselle taiteen ystavalle tarjoutuu ensi kerran mahdollisuus tutustua toden teolla taiteilijan luomiin kuviin. Suotta ei taman painoksen kuvituksena ole kaytetty Fominin toita, joita aiemmin on painettu eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin julkaisuihin, mm. lontoolaisen kustannusliikkeen tietosanakirjaan Maailman mytologia. Useimmat eepoksen tutkijoista yhdistavat mielessaan sen hahmot, joko Gallen–Kallelan tai Fominin luomiin henkilokuviin.

Kuten itse taiteilija on todennut, hanen ei onnekseen tarvinnut Kalevalan kuvittamiseksi voittaa Gallen–Kallelan tavoin muutamaa luonnoskilpailua tai Pavel Filonovin tavoin kestaa neuvostosensuurin painostusta. Kuten tunnettua, 13 Filonovin koulun oppilasta tyoskenteli lahes kaksi vuotta Kalevalan vuoden 1933 painokseen tarkoitettujen piirrosten parissa, jolloin Filonov henkilokohtaisesti osallistui tahan tyohon. Mutta yhta laajasti ymmarsi toimittajan roolinsa Neuvostoliiton Helsingin–lahettilas Ivan Maiski, jonka aloitteesta Kalevala tuolloin julkaistiin ja joka kirjoitti siihen esipuheenkin. Han puuttui kuvittajien tyohon niin perusteellisesti, etta osoittautui Filonovin mielesta pikkumaisen tarkaksi kriitikoksi. Suuri mestari uhrasi vuosina 1931—1933 Kalevalan kuvitustyohon muutaman tunnin paivittain, mutta kirjan esipuheessa kuvituksesta ei mainittu sanaakaan.

Fomin katsoo, etta eepoksen kaikki aikaisemmat kuvitetut venalaiset painokset kuuluvat "saastoluokkaan" (economy class). Ehka uudesta kirjasta tuleekin Kalevalan todellisten ymmartajien arvostama mestariteos, vaikuttaahan eepos edelleenkin ihmismieliin yli ajan ja paikan rajojen.

Muistammehan kaikkien vuosisatojen syvyydesta nykypaiviin kulkeutuneiden myyttien sakramentaalisen ytimen: niihin katkeytyy aina ennustus. Se, joka tulee osalliseksi sanan magiasta, asettuu yhteiskunnan henkisten johtajien joukkoon. Se on luojien tie. Lonnrotiin liittyen taiteilija voi sanoa: "Katson, etta minulla on sama oikeus, jonka kasitykseni mukaan monet runonlaulajat katsoivat omaavansa." Vladimir Fominin koko tuotanto puoltaa oikeutta alylliseen ja henkiseen taiteeseen. Eri maiden museoissa ja gallerioissa on pidetty yli 25 yksityisnayttelya, kahdeksan niista Suomessa. Taiteilijalla on ollut yhteistyosuhteita tunnettuihin norjalaisiin, suomalaisiin ja venalaisiin gallerioihin. Vuodesta 1995 han on ollut yhteistyossa kansainvalisen tietokonegallerian ART—INFO ja vuodesta 2005 internetgallerian World Art Network kanssa. Fominin saamien palkintojen ja stipendien joukossa on erikoispalkinto "Paras Euroopassa ja muussa maailmassa"; se myonnettiin hanelle Taiteilija–taulusta tietokonegrafiikan arvostetuimmassa kilpailussa COREL WORLD DESIGN CONTEST vuonna 1995 Kansallisessa taiteiden keskuksessa Ottawassa (Kanada). Han sai Pohjoismaiden Ministerineuvoston stipendin vuonna 2001.

Yli 700 taiteilijan tyota on viidessa Pohjoismaiden ja Venajan kansallismuseossa, yksityiskokoelmissa seka USA:n Suomen, Saksan, Ruotsin, Norjan ja muiden maiden museoiden ja gallerioiden kokoelmissa.

Taiteilijan tuotanto edustaa paaasiallisesti sellaista suuntausta kuin uusprimitivismi, mutta myos abstraktia taidetta ja surrealismia. Fominin avantgardistisen kansanomaisille piirroksille ovat ominaisia "varikkaan kansanomaisen piirroksen" perinteinen varikyllaisyys ja kuvien lakonisuus, 1900–luvun alun venalaisen avantgardismin seka uusprimitivismin ja surrealismin vivahteikas tyylitietoisuus yltyneena suomalais–ugrilaisen ornamentiikan aineksiin, suorituksen koristeellisuus (hioutuneisuus ja mosaiikkimaisuus), aarimmilleen viety tilan tayteyden (tehdyn tilan) tuntu, plastiset muodot ja varin harmonisuus.

"Naen Kalevalan kuin avatun kammenen, joka on nayttanyt minulle elaman viivat maan paalla", sanoo Vladimir Fomin. "Tehtavanani on kertoa niista 2000–luvun kuvakielella. Runot nayttaytyvat minulle mielleyhtymien vyyhtina, jota voi pitkaan kehia auki vareissa, ajatus– ja nakokuvissa ja jonka kaikki langat tulevat geneettisesta muististani.

Kalevala on totuudenmukainen maallinen satu, mutta se kumpuaa ihmisen sisalta, sukupolvien intuitiosta. Syntyman ja kuoleman, elamantaistelun ja kaiken elollisen maailmankaikkeuteen osallisuuden aiheet ovat nimenomaan se, missa sieluni on kuin peilissa loytanyt itsensa."