Karjalan Sanomat 21.03.2007

Lubok-Vainamoinen kannykkaan Petroskoilaisen Vladimir Fominin Kalevala-sarja elaa renessanssia

Mikko Nesvitski

Avantgardistinen Vainamoinen ja Kalevalan muut sankarit tulevat kesakuussa ladattavissa kannykkapuhelimiin taustakuvina. Projektin takana ovat Mikkelin teknologiakeskus Mikpoli ja venalaisen lubok-taidesuunnan johtava nimi, petroskoilainen kuvataiteilija Vladimir Fomin.

Fomin maalasi Kalevala-sarjan vuosina 1996–1999. Sarja on paassyt kokemaan renessanssin, kun Petroskoissa painettiin Lonnrotin koululais-Kalevala Fominin kuvittamana. Kirja sisaltaa alkuperaistekstin vuodelta 1862 ja Eino Kiurun ja Armas Mishinin tekeman venajannoksen ja 40 Fominin maalausta.

Suomalaisten ja venalaisten tukema kirja julkistettiin Petroskoissa ja Helsingissa. Venajan tiede- ja kulttuurikeskuksessa Helsingissa on lisaksi maaliskuun loppuun saakka esilla Fominin toita.

Kalevala-kirjassa on julkaistu muutama tyo, joita ei tahan saakka ole viela painettu missaan.

– Olimme kayneet Suomessa valokuvaamassa toita. Koko sarjasta on sittenkin kaksi taulua viela valokuvaamatta, Fomin laskee.

Puuttuvista kankaista toinen on Joensuussa ja toisen omistaa Fominin ystava, liikemies ja mesenaatti Matti Vehvilainen.

Kalevalasta on tullut kirjamarkkinoiden kuuma nimi viela ennen virallista julkistamista. Kirjanpainajat jakoivat Kalevalan Karjalan ja Suomen kirjastoihin. Lisaksi kirjoja on lahtenyt jo niinkin kauas kuin Japaniin, Yhdysvaltoihin ja Uuteen-Seelantiin.

Koko Kalevala-sarja kuuluu Suomelle

Suomen Kansallismuseon kokoelman suurimpiin aarteisiin lukeutuvan Kalevala-toiden tekijan Akseli Gallen-Kallelan menestys kaiveli monen taiteilijan mielta. Eepoksen syvyyksiin lumoutui myos Fomin, joka 1990-luvulla muutti Siperiasta Petroskoihin maalatakseen muutaman Pohjola-aiheisen taulusarjan.

– Kalevala on kuin elamanviisautta omaavan ihmisen avoin kammen, jonka viivat kertovat ihmiskunnan elamanradasta, taiteilija jarkeilee.

Fominin ei tarvinnut voittaa kilpailuja paastakseen kuvittamaan Kalevalaa kuten Akseli Gallen-Kallela. Hanen ei tarvinnut kestaa neuvostoliittolaisen sensuurin painetta kuten venalainen avantgardisti Pavel Filonovin, joka 13 oppilaansa kanssa ahersi Kalevalan kimpussa vuosina 1930-luvulla.

Fomin tyoskenteli kaikessa rauhassa taydet tyopaivat, jotka venyivat aina yon puolelle. Pikkutarkka maalaustapa ei kesta hatikointia, vaan yhteen maalaukseen voi kuukausikin kulua.

Kalevalasta on tullut tarkea virstanpylvas Fominin polulla taiteen Parnassolle. Han teki kaikkiaan 88 oljymaalausta. Siita lahtien, kun hanen sarjansa kiersi Suomessa, moni suomalainen on yhdistanyt eepoksen sankarit joko Gallen-Kallelan tai Fominin luomiin hahmoihin.

Kohtalon ivasta yksikaan Kalevala-tyo ei kuulu nykyaan sen kummemmin Fominille kuin Venajalle. Kalevala-kuvasarjan omistaa Suomi: toita on Riihimaen ja Joensuun museoissa seka julkisissa ja yksityiskokoelmissa.

– Helsingin-nayttelyyn jouduimmekin kokoamaan toita eri lahteista, Fomin myontaa.

Mikkelista Pariisiin Yhdysvaltain kautta

Huomenna Fomin avaa 10. nayttelynsa Suomessa. Paikkana on talla kertaa Mikkelin teknologiakeskus Mikpoli. Nahtavana ovat 21 teosta sarjoista Pohjolan sadut ja Peer Gynt. Fomin tekee myos teoslahjoituksen Mikkelin taidemuseolle.

Mikpoli aikoo siirtaa Fominin tuotantoa digitaaliaikaan. Kalevalan sankareiden lisaksi myos Peer Gyntin, Pohjolan satujen ja Vepsalainen-sarjan toista olisi Fominin mielesta kannykkapuhelimen taustakuviksi ja muiksi uuden teknologian sovelluksiksi.

– Se on tietoteknologioiden ajan haasteita. Digitaalisina tyot, ja niiden valityksella Kalevalan sankarit, loytavat entista suuremman yleison, Fomin kertoo.

– Meilla on suunnitelmia laajemminkin karjalaisen hengen elavoittamien taideteosten, kasitoiden ja muiden tuotteiden markkinoinnista Internetin valityksella, Mikkelin Ammattikorkeakoulun kansainvalinen hankepaallikko Petri Lintula sanoo.

Parhaillaan Fomin on lopettamassa Florida-kuvasarjaa Yhdysvaltain nayttelyyn. Han vieraili Floridassa viime vuonna vanhoilla sarjoillaan ja matkalla sai runsaasti ideoita, joita on nyt pukemassa varikkaiksi tauluiksi.

– Orlandon taidemuseoon lahteen ensi kevaana noin 30 oljykangasta. Seitseman tyota on viela maalaamatta, Fomin laskee.

Syys-lokakuussa 2008 venalainen lubok-taide esittaytyy galleriassa Pariisissa. Nayttelyn Fomin koostaa 25 uudesta taulusta ja joistain vanhoista toista, varsinkin Pohjolan saduista ja Hengellinen-sarjasta. Han varaa ranskalaisille yllatyksiakin.

– Mielessani on hautunut jo taulu, jossa papurikon selassa istuu pienikokoinen Napoleon jattilainen kolmikolkkahattu paassa, han paljastaa.

– Maalaan myos Exuperyn Pikku prinssin, joka lentaa koneessa.

Kalevala ei jata vielakaan rauhaan

Fominin siveltimesta on lahtenyt kymmenkunta kuvasarjaa, yllamainittujen lisaksi Pakanallinen, Friedrich Nietzsche, Lahjat ja Immet, daamit, madonnat. 2000-luvun maalaustaiteen kielella toteutettu picassomainen Kalevala-sarja on hanen lempilapsensa ja sarjoista menestynein.

Ranskan jalkeen taiteilija kay uudelleen Kalevalaan kasiksi. Han on jaanyt eepokselle velkaa: toisiin runoihin maalasi kolmetkin tyot, kun taas jotkut runot jatti sivuun.

– Haluan maalata noin 15–20 taulua. Sitten on tarkoitus julkaista sama koululais-Kalevala uudelleen kuvitettuna, han selittaa.

Mahdollisesti uusia toita Fomin maalaa hieman toisenlaiseen tapaan: vuosikymmenessa hanen kasialansa on kehittynyt entista hiotummaksi.

– Kalevalan runot ovat mielleyhtymien kera, jota voi purkaa loputtomiin varien ja mielikuvien avulla, han sanoo.

– Eepos on vaikea kuvata, koska teksti on oikein moniulotteinen. Lisaksi maalaustaiteen kieli on koyhempi kuin kirjakieli, han kuittaa.

Myos sarjat Hengellinen ja Kizhi saavat jatkonsa.

Tana vuonna Vladimir Fomin on ehdotettu palkittavaksi Sampo-palkinnolla, joka on Karjalan tasavallan ylin tunnustus taiteen ja kulttuurin alalla. Hanen ansiokseen on katsottu Kalevala-kuvasarja, jolle han on uhrannut aikeesta kirjaan laskettuna pitkat yksitoista elinvuottaan.