Karjalainen 19.09.2007.

Vainamoinen on sininen nelio

Tuula Koponen, Pentti Vaisto

Vladimir Fominia vieroksutaan Petroskoissa. Tasta syysta pikkutarkka mutta runsas tuotanto paatyy pitkalti ulkomaille.

Se on varmaa, etta Vladimir Fomin on parhaiten myyva kuvataiteilija Karjalan tasavallassa. Han saattaa olla eniten myyva jopa koko Venajan luoteis- ja pohjoisosissa. Ja jos uskomme Fominin muusaa, Svetlana-vaimoa, niin Vladimir on koko Venajan menestynein taiteilija.

Sekin on varmaa, etta siperialaisesta Tomskin kaupungista Petroskoihin 15 vuotta sitten asettunut kultaseppa aiheuttaa kuvataiteellaan hammennysta petroskoilaisissa taidepiireissa. Jo hanen sisaantulonsa Karjalaan 90-luvun alussa oli ikimuistettava. Fomin piti taidenayttelyn paikallisessa pankissa. Taidepiirit suhtautuivat siihen tuolloin kuin pyhainhavaistykseen. Taiteen ja rahan liitto nahtiin mahdottomana.

Asiat eivat ole paljon muuttuneet vielakaan. Siina missa muut taiteilijat valittavat ateljeiden puutetta, uusvenalaisten haluttomuutta sijoittaa taiteeseen ja taiteilijan statuksen yhteiskunnallista alamakea, Fomin porskuttaa myotavirtaan ja rajayttaa pankin toisensa peraan.

–Varmaankin se on kateutta, minua ei oikein hyvaksyta "piireihin" koska olen koulutukseltani kultaseppa, en (akateemisesti koulutettu) taidemaalari, sanoo Fomin kerrostaloasuntonsa olohuoneessa.

Nurkkaus olohuoneessa on taiteilijan koko ateljee.

Fomin sanoo avoimen tyytyvaisena, ettei han tarvitse enempaa. Kultaseppana han on oppinut tyoskentelemaan pienessa tilassa. Fominin kuvien sisallon suuruus, tyoskentely- ja asuintilan pienuus ja nayttelyjen maailmanlaajuisuus ovat kerta kaikkiaan hammentava kokemus.

Pikkutarkkaa lubok-tekniikkaa

Vladimir Fomin vetaa siveltimella ohuenohuita piirtoja kankaalle. Siveltimen jalki on koristeellista, mosaiikkimaista, rontgenmaista. Kuvioilla, viivoilla, ympyroilla, kolmioilla ja nelioilla tayttyvat hahmot ovat valittoman naiiveja ja jotenkin alkuvoimaisia. Fominin toissaan soveltama vanha venalainen lubok-tekniikka on nakemisen arvoinen.

Varikyllaisena kansantaiteena 1600-luvulla syntynyt lubok muistuttaa ikonitaidetta, mutta aluksi se tehtiin puupiirrostekniikalla paperille tai kartongille. Varhaiset lubok-tyot olivat ikonien kopioita, ja niita valmistivat maaseudun kasityolaiset ja luostareiden puunkaivertajat. Tarkoituksena oli valistaa rahvasta Raamatun tapahtumista ja pyhista henkiloista. Halvat kuvat levisivat paitsi pienten kirkkojen ikonostaaseihin myos kotien seinille.

Myohemmin aiheet monipuolistuivat, ja tekniikkakin jalostui kuparipiirrostekniikaksi.

Fomin valmistui alun perin taidekultasepaksi. Karjalassa han perehtyi suomalais-ugrilaiseen ja vepsalaiseen kansanperinteeseen ja hullaantui Kalevalaan.

– Olen maalannut 80 kuvaa Kalevalasta, ja mieleni tuottaa koko ajan lisaa. Voin maalata kaksikymmenta Vainamoista lisaa. Mielessani on kuvia myos Louhesta, Ilmarisesta ja Kullervosta, Fomin sanoo esitellessaan USA:han myytya Florida-sarjaa ja suunnitelmiaan Pariisin nayttelysta.

Kuka: Vladimir Fomin

Syntynyt 14.1.1963 Siperian Tomskissa. Valmistunut korutaiteilijaksi 1989 Krasnoselskin kultaseppataidekoulusta. Opiskellut ikonimaalausta Venajan ns. Kultaisen renkaan alueen luostareissa. 15 laajaa kuvasarjaa ollut esilla kaikkiaan 26 yksityisnayttelyssa eri puolilla maailmaa. Kalevala-sarja kiersi Pohjoismaiden museot 1999-2002. Kuvittanut Scandinavia-kustantamon 2007 julkaiseman Kalevala-eepoksen Yli 300 tyota yksityisissa kokoelmissa, gallerioissa ja museoissa mm. Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Venajalla.