Karjalan Sanomat 12.05.2004

Asbjornsen, Topelius, Kivi Pohjolan sadut ovat petroskoilaisen taiteilijan Vladimir Fominin uusi aluevaltaus

Mikko Nesvitski



Petroskoilainen kuvataiteilija Vladimir Fomin on tahan saakka maalannut runsaat toistakymmenta taulusarjaa. Niista tunnetuimmat ovat Kizhi, Kalevala, Peer Gynt, Mandalat, Raamattu seka Immet, daamit, madonnat. Hanen uusi aluevaltauksensa ovat Pohjolan sadut.

- Esikoistaulut ovat lahinna assosiaatiotoita. Maalaan myos Pohjolan luontoa, jonka koloriitti kiehtoo minua, tatieilija sanoo.

Varsinaisista saduista Fomin on siirtanyt nyt kankaaseen norjalaisia satuja. Lahes 30 taulua on saatu loppuun. Lisaa parikymmenta tulee.

- Luonnoksia olen tehnyt. Pitaa vain toteuttaa ne oljyvareissa, Fomin kertoo.

Norjan satukirjallisuuteen han on tutustunut kansanperinteen nerokkaan keraajan Peter Asbjornsenin kirjojen kautta. Taiteilija on melkein oppinut ulkoa sadun East of the Sun and West of the Moon samoin kuin Asbjornsenin muita kauneimpia satuja.

Lempisankareikseen Fomin mainitsee peikot. Niihin han mieltyi viela maalatessaan Peer Gyntin teemaa.

Taulusarja rakentuu myohemmin Ruotsin ja Suomen kirjallisuuden perinnolle. Suomalaisista Fomin on valinnut Zacharias Topeliuksen ja yllattaen Aleksis Kiven. Vaikka Kivella ei satuja ole, on hanen Seitseman veljesta - romaanistaan samoin kuin pienimittaisemmasta tuotannostaan runsaasti taulusarjaan istuutuvia tarinoita.

Fomin korostaa satuaarteiden olevan hyvin laaja teema. Mukaan tulee ehka myos kanadalaisia satuja.

- Satuja voi maalata kaiken elinian, han myhahtaa.

"Suomessa sivistynyt yleiso"

Huhtikuussa Fomin vieraili nayttelyllaan Joensuussa. Nayttelyn jarjesti Suomen Punaisen Ristin Joensuun osaston toiminnanjohtaja Heikki Koistinen.

Nayttelyn ytimena olivat 30 taulua hanen Kalevala-sarjasta. Tahan mennessa taiteilija on esittanyt Kalevalaansa Riihimaella ja Kuhmon Juminkeossa seka Ruotsin pohjoiskaupungeissa ja Oslossa.

Joensuuhun han toi lisaksi parikymmenta maalausta Peer Gynt -sarjasta. Muutamin maalauksin oli nayttelyssa esilla myos muut Fominin tarkeat teemat.

Taiteilija vietti nayttelysalissa normaalin tyovuoron tapaan aamukymmenesta iltakuuteen asti.

- En mitaan ennatyksia tahtonut rikkoa, mutta reilu mutama kymmenen paivittain kavi, Fomin laskee.

Yleisokseen Fomin sai monikarvaisen katsojan paivakodin leikki-ikaisista aina 80-vuotiaisiin saakka. Joensuussa asuvia venalaisia kavi samoin kuin vieraita Hollannista, Sveitsista ja Ranskasta.

Fominin mukaan suomalainen yleiso on sivistynyt. Se on opetettu nakemaan taidetta.

- Ei ikina ollut sellaista, etta kurkisti vain sisaan ja kaantyi pois. Monet kavivat pari kolme kertaa, han sanoo.

- Etenkin jattilaisen iso Sammon synty sai katsojia halitoihinsa, Fomin arvelee.

Kuluva vuosi on Uuden Kalevalan 155-juhlavuosi. Kalevala kiinnostaa yha enemman ihmisia lannessa. Vuodesta 1996 eeposta maalannut taiteilija tuntee sen omasta kokemuksestaan.

- Amerikasta asti on tullut pyyntoja julkaista Kalevala-sarjan toita, han sanoo.

Fomin on tehnyt Kalevalasta 88 oljykangasta ja 33 piirrosta.

Teema jatkuu tavalla tai toisella. Immet, daamit, madonnat -sarjaan kuuluu taulu Impi sorsan paalla, jossa on selkeaa jalkikaikua Kalevalasta.

Satuja esille Pohjoismaissa

Joensuun nayttelyn aikana Vladimir Fomin on saanut joitain uusia yhteistyoideoita, mutta niita han ei viela halua paljastaa. Tulevista nayttelyistakaan puhuessaan han ei oikein mielellaan katso hyvin kauas eteenpain. Sanoo vain, etta tulossa on erilaisia projekteja.

Kesakuukausiksi Fominin eri sarjojen tauluista koostuva nayttely pannaan esille Sarkisalmella. Sarkisalmi on pieni paikkakunta Parikkalan kunnassa valtakunnanrajan tuntumassa.

Ensi vuodeksi taiteilija miettii nayttelyaan Uudelle Valamolle.

Vuoden kuluttua aikataulussa on myos kiertue Norjan pohjoiskaupungeissa. Siella Fomin haluaa esittaa lahinna norjalaisten satujen inspiroimia toita.

Pohjolan satujen nayttelypaikaksi Suomessa Fomin ehdottaa vaikka kansalliskirjailijan Aleksis Kiven kotimuseota Palojoella ja Zacharias Topeliuksen kirjastoa.

Nayttelyihin han mahdollisesti lisaa satuteemaan sopivia maalauksia Kalevala-sarjastaan.