Karjalan sanomat 15.05.2002.

"Picassomainen" Kalevala Juminkeossa

Petroskoilaisen Fominin kankaita kevätnäyttelyssä Kuhmossa

Mikko Nesvitski



Kuhmon Juminkeko on valinnut kevätnäyttelykseen otoksen petroskoilaista taidetta. Vladimir Fomin esittää Juminkeossa osaa Kalevala-taulusarjastaan, jonka pohjana on karjalais-suomalainen eepos.

Nykyajan henkeen eli Fominin oman sanoman mukaan 2000-luvun taiteen kielellä maalattu sarja valmistui vuonna 1998. Kalevala-aiheisia tauluja on syntynyt sen jälkeenkin, niinpä tähän saakka sarjaan on kuulunut lähes 100 öljykangasta ja piirroksia vielä enemmänkin.

Kesäkuun alkuviikkoon saakka kestävässä näyttelyssä on 30 teosta. Niissä on kuvattu Kalevalan tärkeimpiä runoja. Esillä on aurinkoista Kalevalaa ja synkkää Pohjolaa, samalla kielellä puhuvia ihmisiä ja eläimiä, enemmän ja vähemmän miellyttäviä eepoksen sankareita.

Taulut ovat Fominin omintakeista, värikylläistä ja pikkutarkkaa mosaiikkimaista tyyliä, joka juontuu venäläisesta lubok-kansantaiteesta.

"Picassomainen Kalevala ihastuttaa kevätnäyttelyn kävijöitä. Teoksissaan Fomin on sukeltanut Kalevalan maailmaan, jossa värit loistavat ja mielikuvitus lentää", Lappeenrannassa ilmestyvä Karjala-lehti arvosteli.

- Kalevala ja lubok ovat molemmat kansanperinnettä. Tauluissa olen vain yhdistänyt ne, Vladimir Fomin kertoi.

Kalevala-sarja on ollut Fominin menekkisarjoja. Vuodesta 1999 se on kiertänyt Pohjoismaita. Kiertue akoi Suomesta, Riihimäen taidemuseosta. Sieltä taulut jatkoivat matkaansa Ruotsin Torsbyyn, Karlstadiin ja Göteborgiin. Myöhemmin petroskoilaisen tuotantoa oli esillä myös Oslossa.

Eepokseen maalattuja vanhoja ja joitain tuoreitakin tauluja Fomin suunnittelee esitettäväkseen alkukesästä myös muiden kaupunkien gallerioissa Suomessa.

Peer Gyntiä esille Norjassa

Kalevala-näyttelyn avajaisiin Juminkekoon Fomin ei ennättänyt. Samaan aikaan hän vieraili Norjassa. Harstadin kaupungin galleriassa Nord-Norge avattiin hänen Peer Gynt -taulusarjansa näyttely.

Henrik Ibsenin draaman aiheisiin maalattu sarja on ollut Fominin viime vuosien aluevaltaus. Maalaaminen vei runsaat kolme vuotta.

- Olen kiitollisuudenvelassa Pohjoismaiden ministerineuvostolle, joka myönsi näyttelyn järjestämiseen tukirahaa. Olen nimittäin sen verran vanha, etten ohjesääntöjen mukaan voinut sitä tukea hakeakaan, Fomin myhähti.

Luonnon kauneus, ensi kädessä vuonot ja meri sekä hellävarainen kulttuuri tekivät taiteilijaan lähtemättömän vaikutuksen.

- Harstadin historia ja kulttuuri on läpeensä täynnä viikinkiläistä henkeä ja paikallista kansanperinnettä. Peikoista kertovat sadut keihtoivat.

Taulut saapuivat Norjaan Suomen kautta. Matka ei toteutunut aivan kompastumatta. - Norjalaiset kertoivat, että tullissa he kohtasivat yllättäen ongelmia. Tauluja oli sen verran paljon, että tullimiehet joutuivat ymmälle. Sitä vastoin Venäjän ja Suomen rajalla ei mitään ongelmia tullut, taiteilija ihmetteli.


Vladimir Fominista on tullut ensimmäinen venäläinen taiteilija, joka on päässyt Harstadin galleriaan asti. Peer Gynt -sarjan tauluista osa esitetään myös Suomalais-norjalaisessa kulttuuri-instituutissa Oslossa.

Pohjoismaisia satuja luonnosteltavina

Pohjolassa riittää yhä inspiraatiota Siperiasta Petroskoihin muuttaneelle taiteilijalle. Parhaillaan Fomin on luonnostelemassa uutta, Pohjoismaisia satuja -sarjaa. Hän on valinnut jo kuvitettavakseen Karjalan, Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Iislannin satuja.

Vuodesta 2000 Fomin on uurastanut Immet, Daamit, Madonnat -sarjan parissa. Teoksissaan taiteilija tulkitsee tunnettuja naishahmoja. Sarjan aiheet on hänen mukaansa lainattu laajalta skaalalta: Raamatusta aina Kalevala-eepokseen.

Friedrich Nietzsche -sarjan tauluista viisi on jo valmiina ja uudet valmistuvat piakkoin.

- Sarjan esittelemistä olen käymässä neuvotteluja Saksan museoiden ja gallerioiden kanssa.

- Työn alla on myös sarja Pakanallinen. Kalevala-sarjan rinnalla se on tirkistysaukko suomalais-ugrilaisen kulttuuriin. Vaikutteita olen saanut niiden pakanakansojen kulttuurista, jotka olivat aikanaan asuttaneet pohjoisia alueita, Fomin selitti.