Suomenmaa 13. 05.2005

Nainen on elaman suurin arvoitus

Mikko Nesvitski



Petroskoilainen Vladimir Fomin, 42, on varma, etta taiteilija syntyy ja kuolee oma Mona Lisa sielussaan. Symboleiksi tulleiden antiikin Venuksen, da Vincin Giocondan, Degas'n ballerinojen, Gauguinin tahitilaisten ja Petrov-Vodkinin vallankumouksen madonnien jalkeen Fomin on tarjonnut maailmalle sarjan avantgardistisen yllattavia lubok-kaunottariaan.

Varikyllaisen ja pikkutarkan mosaiikkimaisen Immet, daamit, madonnat -sarjan on taiteilija omistanut Hanen Majesteettinsa Naiselle.

– Nainen on elamamme mystisin arvoitus. Han lahjoittaa taiteilijalle ammentamatonta aineistoa, Fomin sanoo.

– Naisella on omaperainen kyky synnyttaa illuusioita. Nainen on itse luonto: emme saa sita muuttumaan emmeka voi ymmartaa sita, voimme vain ihailla, han selittaa.

Eri aikakausilla on oma tyylinsa ja kauneuskasityksensa. Fomin luonnehtii kasialaansa 2000-luvun taiteen kieleksi. Hanen tauluissaan ovat naiivi venalainen lubok-kansantaide, suomalais-ugrilainen koristemaalaus ja yksilollinen kasiala kohdanneet ainutlaatuisesti toisensa.

– Naisia voi maalata elinian. Yritykset valittaa naisen olemus on tuomittu ikuisuuteen, han korostaa naisteeman laajuutta.

Siperiassa syntynyt Fomin on asunut Petroskoissa 1990-luvun alusta.

– Pohjola inspiroi valtavasti, han selittaa syyta Petroskoihin muutolle.

Fomin on maalannut runsaat toistakymmenta taulusarjaa, jotka liittyvat pohjoiseen. Tunnetuimmat ovat Vepsalainen, Kizhi, Kalevala ja Peer Gynt.

Picassomainen Kalevala-sarja on hanen lempilapsiaan. Sen takia, etta taulujen maalaaminen vei hanelta runsaat kolme vuotta, jolloin han tyoskenteli kellon ympari.

Fomin on tehnyt Kalevalasta lahes 90 oljykangasta. Eepoksen han on kokenut todelliseksi maalliseksi saduksi ja myos pakanamaailmaksi, jossa ihmiset ja elaimet puhuvat yhta kielta.

Muinaisuudesta ja omasta vaimosta.

Immet, daamit, madonnat on laajalta aiheskaalalta. Jalkikaikuna ovat tauluihin siirtyneet muunnokset Peer Gyntin ja Kalevalan noidista ja Ilmattaresta. Teemoja on lainattu kauemmaltakin, Raamatusta asti.

Tarkeimpana tutkimisen kohteena on taiteilijan vaimo Svetlana, jonka surrealistinen hahmo nousee esille tauluissa Kuningatar ja Keltainen ruusu. Jalkimmaisessa Fomin on luonut synteettisen naisihanteensa. Kangas pursuaa miellekytkeymia, joita ovat taiteilijassa synnyttaneet naisen olennaiset piirteet herkkyys, kauneus, hellyys ja ailahtelu.

Kuningattareen taiteilija on lainannut muinaisuudesta nymfien ja aallottareiden aaveet. Kalansilman muitoinen sydan tarkoittaa naisen intuition luonnonlahjaa. Ratsastajatar on pohjoinen amatsoni, jota muinaiset vepsalaiset palvoivat. Lumiakan kaappaus uhkuu koristeellista erotiikkaa.

Neitoja, lintuja ja elaimia sisaltavat taulut ovat Kalevalan maailmansynty- ja ihmistuhotarinoiden sovitus ja myos lubok-improvisaatio suurespanjalaisten Miron ja Picasson suositusta teemasta.

Aiti ja lapsi -kankaassa Fomin paljastaa kasitystaan vanhan uskonnollisen ja maallisen maalaustaiteen maailmankuuluista madonnankuvista, joissa nainen ja rakkaus merkitsivat samaa.

Suomalaiset naiset samastuvat Fominista valkoisiin ja helean vihreisiin vareihin ja myos sinisen eri savyihin.

– Tunnettua on, etta naiset vaikuttavat ratkaisevasti ymparistoonsa. Tyyneydestaan, riippumattomasta luonteestaan ja viisaasta mahdistaan Suomi on kiitollisuuden velassa juuri naisilleen, Fomin kehuu.

Pohjolan satuja ja Raamattua.

Seuraavaksi valmistuu taulusarja Pohjolan sadut. Fomin on siirtanyt jo kankaaseen norjalaisia satuja. Sarja tukeutuu myos Ruotsin ja Suomen kirjallisuuteen. Suomalaisista Fomin on valinnut Sakari Topeliuksen ja yllattaen Aleksis Kiven.

– Kiven Seitsemasta veljesta samoin kuin pienimittaisemmasta tuotannosta on taulusarjaan istuutuvia tarinoita runsaasti, han pohtii. Fominin uusi aluevaltaus on Raamattu. Taiteilija kuitenkin arvelee, etta sarjan nimeksi sopii paremmin Hengellinen, koska tama on laajempi kasitys.

– Voin siten pohtia toissa niin maailman uskontoja kuin myos kansojen pakanallisuutta ja hengellista perintoa, han sanoo.

Petroskoilainen on pitanyt nayttelyitaan Pohjoismaissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Yli 20 ulkomaannayttelysta kahdeksan kierteli Suomea Kuhmosta aina Helsinkiin ja Joensuusta Riihimaelle. Menekkinayttelykseen Fomin sanoo Kalevalan. Riihimaen taidemuseossa vuonna 1999 nayttelyssa kavi yli 18000 katsojaa.

Tulevista nayttelyista puhuessaan Fomin ei oikein mielellaan kurkista hyvin kauas eteenpain. Sanoo vain, etta kuluvana vuonna tuo taulujaan nayttelylle Helsinkiin. Ensi vuoden alussa lubok-toita lahtee taidemuseoon Floridaan Yhdysvaltoihin.

Molempiin nayttelyihin taiteilija lupaa myos Immet, Daamit, Madonnat -tauluja. Sarjaa ei Suomessa ole viela oikein nahty. Kaksi taulua Fomin esitteli vain kerran Joensuussa viime vuoden huhtikuussa.